Journalismin nimissä lintsasin tänään luennolta ja menin ensimmäistä kertaa eläissäni a) yliopistoliikunnan järjestämälle ohjatulle tunnille sekä b) aikuisbalettiin, tai yleensäkään mihinkään balettiin sitten vuoden nakki, jolloin taisin käydä muutaman kerran pikkulasten satubaletissa.
Olen vähän vältellyt kaikenlaista liikuntaa, jossa joutuu liikuttamaan sekä käsiä että jalkoja samaan aikaan, ja pahimmassa tapauksessa musiikin tahtiin. Kuitenkin olen viime aikoina uskaltautunut zumbaan ja bokwaan, jotka molemmat täyttävät em. määritelmät, ja todennut että tanssiliikunta on itseasiassa jopa ihan kivaa.
Aikuisbaletti on siis varmaan lasten alkeisbalettia mutta suunnattu aikuisille, tässä tapauksessa yliopistolaisille.Tunnilla tehtiin lyhyitä liikesarjoja plieitä, jalan ojennuksia ja nostoja, hyppyjä sun muita ymmärtääkseni baletin perusliikkeitä. En saanut paikkaa peilin edestä, joten en tiedä onnistuinko näyttämään sulavaliikkeiseltä balleriinalta (not), mutta kuvittelisin edes osittain pysyneeni mukana. Ennakkoluulo nro 1 murrettu: minulla ei ehkä olekaan kolmea vasenta jalkaa.
Josta pääsemme ennakkoluuloon nro 2: baletti ei ole oikeaa liikuntaa ainakaan näin alkeistasolla, vaan sellaista käsien ojentelua nätisti klassisen musiikin tahtiin. No ei pitänyt paikkaansa tämäkään. Sekä käsiä että jalkoja kyllä ojenneltiin, mutta esimerkiksi grand pliet (esim. tässä videossa kohdassa 1.30) tuottivat jo riittävästi haastetta, ja jalannostot (esim. tässä videossa kohdassa 0.55) jäivät auttamatta puolitiehen. Kun mukaan otettiin vielä lopputunnista hypyt (ei ollut mittaria mutta syke kävi varmaan kevyesti yli 180:ssä), en voi kuin ihmetellä niitä superihmisiä, jotka tekevät tätä ja sata kertaa vaikeampia temppuja kolmen tunnin näytöksinä. Lohduttavaa sentään oli, että ohjaajan mukaan muu ryhmä on harjoitellut samoja liikkeitä jo koko syksyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti