Kirje Joulupukille

Rakas Joulupukki

Mielestäni olen ollut tänä vuonna kohtalaisen kiltti (jos asiaa tarkastelee oikeassa valossa). Olen ollut vapaaehtoistöissä (toki ilmaista Ilosaarirokin lippua vastaan), aloittanut uuden työn, joka on pääasiassa ihmisten auttamista (tosin palkkaa vastaan). Lisäksi olen lahjoittanut rahaa hyväntekeväisyyteen (vaikkakaan en niin paljon että olisin joutunut itse tinkimään jostain). Olen myös harrastanut liikuntaa (mutta en niin paljon kuin olisin toivonut) ja pyrkinyt yleisesti ottaen olemaan kiltti ihmisille (paitsi silloin kun itsellä on ollut huono päivä).

Joululomalla aion syödä hyvin (myös suklaata), rentoutua (myös erinäisten nautintoaineiden avulla), liikkua ja ulkoilla (jos sattuu huvittamaan, jollei sada vettä), viettää aikaa läheisteni kanssa (sen verran kuin pinna kestää) sekä sivistää itseäni lukemalla (ainoastaan hömppäkirjoja, enkä yhtäkään klassikkoa!).

Maailmanrauhan, nälänhädän poistamisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen lisäksi olen jo aiemmin toivonut muutamia materiaalisia lahjoja, joita katson kiltteyssaldoni suurinpiirtein vastaavan. Kuitenkin ennen kaikkea toivon itselleni, läheisilleni ja kaikille tätä lukeville onnellista uuttavuotta: terveyttä, iloa ja hyvää oloa niin paljon kuin konttiin mahtuu!

Hyvää Joulua toivottaen,
Suvi

Slow food ja sallitut herkut

Parin turhan kiireisen ja osittain pikanuudeleilla eletyn viikon jälkeen sekä keho että mieli alkoivat kaivata rauhoittumista. Olen käynyt tällä viikolla ainoastaan joogatunneilla, ja viikonlopun suunnitelmissa on myös toivonmukaan pitkä rauhallinen kävelyretki.

Slow food tarkoittaa yleisesti ottaen hitaasti kypsennettyä alusta asti itse tehtyä ruokaa, jossa huomioidaan paikalliset ja vuodenaikaan sopivat raaka-aineet, toisin sanoen päinvastaista kuin pikaruoka. Tietenkään kukaan ei jaksa odottaa tunnin kypsyviä uunijuureksia arki-iltana kahdeksan jälkeen, kun on tullut väsyneenä ja nälkäisenä töiden ja jumpan jälkeen kotiin. Siksi slow foodia kannattaa mielestäni soveltaa nimenomaan viikonloppuihin, erottamaan vapaa tai juhla arjesta.

Monella juhla tai viikonloppu tarkoittaa övereitä epäterveellisellä ruualla, kuten sipsejä ja pizzakebabin noutoruokaa, ja arki terveellistä mutta mautonta syömistä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä hyvällä itse tehdyllä ruualla voi päästä yhtä lailla juhlatunnelmaan, jos sen ajattelee - jälleen kerran - velvollisuuden sijasta nautintona. Slow food -ruoka on helposti sekä terveellisempää että paremman makuista kuin pikaruoka, eikä sen takia tarviste tuntea minkäänlaista moraalista krapulaa. Vai miltä kuulostaa: punaviiniseitan ja uunijuurekset vs. roiskeläppäpitsa?

Pikapastat ja kiinalaisen noutoruuat ovat mielestäni hyviä ratkaisuja arkena, jos ei ehdi tai jaksa laittaa mitään aikaavievempää ruokaa. Jos kuitenkin viikonloppunakin on liian kiire käyttää kolme varttia ruuanlaitoon, jotakin on pielessä. Sitäpaitsi uunijuuresten kypsyessä ehtii hyvin vaikka kirjoittamaan blogipostauksen, joten kyse on pitkälti myös ajankäytöstä.

Jos hitaan ruuan laittaminen tympii, mikään ei estä menemästä ravintolaan etsimään samaa. Ruokia voi myös hyvin tehdä isomman erän kerralla, ja sitten maanantai-iltana lämmitellä kasvissosekeiton tai jonkun pataruuan tähteitä.

Kokeile slow foodina esim.
Seitania sahramikastikkeessa riisin ja vihreän salaatin kera
Mausteista seitanpataa (kuvassa) valkosipuliperunoiden tai uunijuuresten kanssa
Itsetehtyjä pinaattiravioleja tomaattikastikkeella

Jos maha on täynnä punajuuren tai pinaatin flavonoideja sun muita, ei mielestäni ole myöskään mikään synti nauttia lisäksi lasillista tai paria hyvää viiniä.